Turborider-levyn kannen suunnittelua siivitti pienoinen kiire. Supertähti Adele oli uudella levyllään vienyt koko tuotantokapasiteetin, ja Turborider piti saada pikaisesti jonoon odottamaan kapasiteetin vapautumista – käytännössä puoli vuotta tulostusajankohtaa aikaisemmin!
Oikeastaan Turborider-teeman siemen oli kylvetty jo silloin, kun Olli toi lyijykynällä luonnostelemansa kuvan Petelle, jolle syntyi saman tien visio. Teema kietoutuisi 1980-luvun lopun tai 1990-luvun alun tyyliin, ja niinpä heti aluksi piti löytää vastine Ollin piirtämälle retrojenkkiautolle. Pete saikin luvan kuvata kaverinsa Camaroa, josta otettujen kuvien pohjalta hän jatkoi kuvan auton luomista. Seuraavaksi hän rakensi kotiinsa pienen studion pääkalloreplikalle ja kaverilta lainatuille kuulokkeille, jotta sai pääkallokuvan kuvattua. Taustan Pete piirsi ensimmäisestä viivasta lähtien itse Photoshopissa - sydäntä lämmitti, koska ajanjakso asettui omiin nuoruusaikoihin! Syntyi ensimmäinen kuva Reckless Lovelle, jonka väri- ja grafiikkamaailman pohjalta Turboraiderin teema alkoi avautua.
Ollin seuraava, Van Halenin levynkannen pikkulapsesta virinnyt ideanpoikanen kehittyi, kun Olli ja Pete laittoivat luovat päänsä yhteen, ja tuloksena oli fillarilla ajava Turborider; apokalyptinen, retrofuturistinen taistelijateini. Teeman päähenkilö oli helppo nimetä Turborideriksi, sillä sekä levy että siltä löytyvä kappale kantavat tätä nimeä.
Levynkannen teiniksi valikoitui Peten siskon tyttö ja polkupyörä saatiin kaverilta lainaan. Turboriderin hahmoaihiot kuvattiin Peten studiolla: Olli ohjasi ja Pete kuvasi, ja syntyneiden valokuvien pohjalta Pete rakensi lopullisen hahmon. Levynkannessa näkyy digimaalaustekniikan pensselin jälkeä, sillä tarkoituksena oli, että realistinen valokuva ja maalausjäljet sekoittuvat. Osa lopputuloksesta on viimeisteltyä ja osassa näkyy tekemisen jäljet – tarkoituksella ja ajankuvaa kunnioittaen.
Kansikuvassa näkyvän kadunpätkän on Pete kuvannut Krabilla Thaimaassa, ja autojen yössä loistavien valojen vangitsemiseen on käytetty pitkää valotusta. ”Näiden kuvien pohjalta aloin rakentamaan taustaa: poistamaan, siistimään, muokkaamaan ja lisäämään elementtejä kuvankäsittelyohjelmassa. Toki piirsin ja kuvasin lisäksi elementtejä myös erikseen ja istutin ne Krabi-kuvaan jälkikäteen”, Pete kertoo ja jatkaa: ”Toki näissä voisi päästä helpommallakin, esimerkiksi valmiita elementtejä käyttämällä, mutta näen, että tämä on taidetta ja siksi pieteetillä tehtyä.”